perjantai 10. huhtikuuta 2020

Punkkaan jo kohta kolmatta kuukautta kaverin luona. Makaan sängylläni ja mietin, miksi mulla on vain yksi laatta opamoxeja mukana. En halua olla olemassa. Töihinkin pääsen vasta tiistaina. Kaapit ovat täynnä olutta viiniä suklaata tupakkaa mutta mulla on vain vajaa laatta rauhoittavia. Haluaisin viiltää polttaa hakata kadota pois, mutta mä makaan tässä ja olen hengissä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti