Se on kaikki niin samanlaista. Vappu, ei kauhean erilainen kuin viimeksi. Paitsi että olin (olen) sidottu Piisamiin. Join sopivasti, kävelin 6 km kotiin, mutta se on liian vähän. Huomenna ostan koiralle vetovaljaat, niin päästään kokeilemaan yhdessä juoksemista. Ostan, jos on kokoja. Sen pitää istua just eikä melkein.
Olen syönyt liikaa, kokeillut juoksemista pitkästä aikaa (melkein tykkäsin, ja se tuntui joltakin määrittelemättömältä), nähnyt sukulaisia ja syönyt liikaa lisää. Eilen pidin pienet juhlat sukulaisille, vietin ne synnyinkaupungissa, äidin luona. Siellä minä aina keväisin pidän. Sielläkin söin liikaa.
Tänään aamiaiseksi täytekakkua ja gluteenittomia suolakeksejä (jääneet juhlista yli, en ole keliaakikko), päivällä kourallinen mysliä, pari keksiä. Kotona, täällä omassa pesässäni, marjoista ja maustamattomasta jugurtista tehtyä mössöä. Äsken teki mieli ruokaa - vai oliko jopa nälkä, en tiedä. Join puolen litran lonkeron. Eikä edes light. Näillä mennään. Elämäni on yhtä kaoottista kuin ennenkin.
En lupaa olla parempi ihminen, koska en kuitenkaan ole.
Illalla en syö mitään. Täytän pääni tenttikirjalla, joka pitää perjantaina osata kannesta kanteen ja sitten yksi toinen kirja vielä.
http://singing-fawn.blogspot.com/2012/05/haaste.html#comment-form
VastaaPoistahaaste sinulle. ♥
Oi ihanaa sä oot palannu<3 Ja kiitos kommentista(:
VastaaPoistaMut joo en tajuu et miks teen aina noin ku oon miljoona kertaa huomannu, ettei syöminen auta tohon.
Niin, en kyllä ajatellut lopettaa yrittämistä ennen kuin olen tyytyväinen(; Tsemppiä sullekin<3