Jääkukkasista kauniin teki se maailman

Kylmä on täällä taas. Sitä ei pääse pakoon, ei koskaan mihinkään muualle kuin ruokaan, läskiin löysään lämpöön. Eikä lämpö ole sen arvoista.

Mieleni on tyhjä. Tunteita ei ole. Kerron taas, kun on jotain. Tai sitten jäädyn kiinni sohvaan ikuisiksi ajoiksi.

Maailma tuntuu jotenkin tyhjältä. Ja kaoottiselta. Tulee mieleen avaruuskuvat ja se, kuinka helvetin pieni ihminen oikeasti on.