En ole ollut kauhean ahkera lauhduttaja, ja sen huomaa kyllä. Jotenkin ollut raskasta tuo muu elämä. Lisäksi olen syönyt yliopistolla melkein joka päivä. Kerran P:n kanssa ja muutaman kerran N:n kanssa. En olekaan kertonut teille N:stä aiemmin, mainitsin vain viimeksi. N:n on mukava poika, jonka kanssa tulemme hyvin juttuun. Hän taitaa olla jopa ystävä jo. Varmaan läheisin sellainen tässä kaupungissa. Hän on minua 3 tai 4 vuotta vanhempi ja seurustelee unelmiensa naisen kanssa. Olemme siis ystäviä. Pidän N:stä tosi paljon ja luotan häneen jo aika hyvin.

Väsyttää. Unirytmini on aivan sekaisin. Nukun hajanaisesti ja pätkittäin pitkin päivää ja yötä. Edes opiskelu ei rytmitä elämää. Syöminenkin on satunnaista paasto-ylensyöntikierrettä. Okei, varsinaisesti ahminut en ole aikoihin, mutta yliopistoruokalan lounas on vähän liian runsas. Lisäksi saan kuittailua siitä, että syön mukamas liian vähän siellä. Paskan marjat! Jopa N kuittailee asiasta toisinaa. Kiusallista siinä on vain se, että joku kiinnittää ylipäätään huomiota syömiseeni.