Tammikin tietää. Se tietää enemmän kuin Nuppu. Tuntuu kummalta, kun Tammi tietää. Luotan häneen täysin ja hän on minulle äärettömän tärkeä, mutta silti. Minulla on vielä monta salaisuutta kirjassani, kuiskauksissani. Asioita, joita ette kuule, kun kerron tarinaani. Niitä pieniä henkäyksiä, jotka hipaisevat sitä hentoa suortuvaa korvan vieressä ja katoavat sitten tuuleen.
Minun on kylmä.
kiitos, kiitos, kiitos. en kai osaakaan sellaista miljoonien hymiöiden ja huutomerkkien mielistelyä, olen vähän arka, lakoninen ja kriittinen omaa vilpittömyyttäni kohtaan: tuntuu pahalta teeskennellä, halveksin itseäni mitä enemmän teen niin.
VastaaPoistapidän sun blogista, eteerinen muttei vetelä ja koreileva. ennen kaikkea sopivan pelkistetty, puhkiselittäminen latistaa aina.