En onnistunut ryyppäämään itseäni hengiltä vappuna, vaikka yritys oli kyllä kova. Sen sijaan koin sitä onnentunnetta, joka oli melkein jo kadonnut maailmasta. Vaikka Piisami änkikin luokseni aivan väkisin toissayöksi (pakkasin sen vierashuoneeseen nukkumaan ja komensin aina pois, kun se yritti tulla minun huoneeseeni vonkaamaan), niin vappu oli tähänastisista parhain.
Kyseessä on se sama tyttö, jonka mainitsin aiemmin Nupun juhlien yhteydessä. Hän on nyt täällä opiskelukaupungissa, ja olen saanut viettää aikaa hänen kanssaan. En ole aikoihin ollut niin onnellinen kuin tänä aamuna herätessäni hänen vierestään, aamu kurkisti ikkunasta ja hän silitti päätäni, kietoi kätensä ympärilleni ja toivotti huomenta.
Hetkeksi aika pysähtyi. Pian se juoksee taas ja niin juoksee maailmakin. Muuttolinnut eivät jää paikoilleen enkä jää minäkään, vähintäänkin kierrän sitä samaa ympyrää, kuin hamsteri juoksupyöräänsä.
Toinen maailman paras asia vapussa oli se, etten syönyt mitään. Tarjolla olisi ollut vaikka kuinka paljon ilmaisiakin herkkuja, mutta minun ei tehnyt edes mieli, vaikka olin juonut aika paljon. Olen syönyt viimeksi maanantai-tiistaiyönä ja minun on hyvä olla.
Jee kiva((:
VastaaPoistaMut ei kyl oo, on mun kasvot ilmeestä huolimatta leveemmät.
Kiitos<3 Haha mun mielestä mun ranne ei tossa kyllä edes näytä kapealta, mulla nimittäin on ihan älyttömän ohuet ranteet ja välillä tulee sellasia tilanteita, et iteki katon niitä sille WOU, mikä teitä vaivaa! Ootte ihan superduperpienet, älkää nyt herranjumala katketko! ...:D